Tällä hetkellä liian moni nuori jää vaille toisen asteen koulutusta!
Talouspolitiikan arviointineuvosto ilmaisi raportissaan huolestumisensa suomalaisten koulutustasosta.
”Tällä hetkellä liian moni nuori jää vaille koulutusta heti peruskoulun jälkeen. Heidän työmarkkina-asemansa on heikko”
Tämän päivän ja tulevaisuuden työpaikat edellyttävät toisen asteen koulutuksen kautta tai muuta kautta hankittua ammattikoulutusta ja – taitoa. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio lisäävät omalta osaltaan osaamisvaatimuksia.
Ongelma tällä hetkellä on, että kaikilla peruskoulun päättäneillä nuorilla ei ole edellytyksiä suoriutua toisen asteen koulutuksesta ilman vahvoja tukitoimia.
Tällä hetkellä joka kymmenes peruskoulun päättävä nuori jää ilman jatkokoulutusta. Syrjäytymiskehitykselle on heidän osaltaan ”portti auki”. Viisaita päitä on nyt paukutettava entistä vaikuttavammin yhteen. On mietittävä heidän osaltaan ns. juurisyitä ja löydettävä sitä kautta ratkaisujen avaimia sulkea ”syrjäytymisportit”.
On tarkasteltava koko lapsen ja nuoren oppimispolkua, on raivattava tietä kulkea sitä innostuneena päästä päähän ja jopa luoda halu kehittä itseään vielä oppivelvollisuuden päätyttyä.
Varhaiskasvatuksessa luodaan ”kivijalkaa” oppimiselle ja itsensä kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Meillä on uudistettu varhaiskasvatusta ja koulutusta määrätietoisesti. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan pari vuotta sitten. Se luo puitteet myös kehittämistyön jatkamiselle.
Varhaiskasvatukseen panostettu euro tulee myöhemmässä vaiheessa seitsenkertaisena takaisin. Eli hyötysuhde on todella merkittävä. Voimavaroja tulee suunnata varhaiskasvatuksen vahvistamiseen.
Esiopetuksen aloittaminen vuotta aikaisemmin eli lapsen ollessa 5 vuotias on yksi vahvemman ”kivijalan” rakentamisen ASKEL. 5-vuotiaan oppimisen herkkyys ja innokkuus kannattaa ottaa vahvemmin käyttöön lapsen kouluvalmiuden kehittämiseksi.
Pitämällä alusta alkaen koko ikäluokka mukana tarvittavien tukitoimien kera voidaan syrjäytymiskehityksen ”oraisiin” tarttua ja kitkeä niitä pois.
Koulutustaso on käännettävä uudestaan nousu-uralle. Siinä on meillä yhteisen tekemisen paikka, niin varhaiskasvatukselle kuin myös kodeille. Pohjois-Pohjanmaan kuntien kannattaisi julistautua koulutusmyönteisiksi kunniksi ja lähteä valmistelemaan tekoja sen lunastamiseksi.
Vanhempien ”panostaminen” lastensa lukemisharrastuksen synnyttämiseen ja vahvistamiseen on teko, jota lapset tulevat arvostamaan siinä ”lukemishetkessä” ja myöhemmin varttuessaan.
”Koulutus on investointia tulevaisuuteen” on vanha slogan, mutta sen oikeaan osuvuus on vain parantunut. Sillä on merkitystä niin yksilölle kuin koko meidän yhteiskunnan tulevaisuudelle.
Martti Turunen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (kokoomus)
Maakuntahallituksen ja -valtuuston jäsen
Kuusamo