Voi hyvällä syyllä sanoa, että yhteiskunnan ja ihmisten digitaalinen valmius auttoi elämän soljumisen uudessa normaalissa sujuvammin kuin tämä tilanne olisi tullut päälle parikymmentä vuotta sitten. Maakuntaliitto siirtyi sujuvasti etätyöskentelyyn ja etäkokoustamiseen. Tässä auttoi liiton hyvin ajoitetut talous- ja hallinto-ohjelmien uudistamiset. Asioiden hoitaminen on tapahtunut ennalta suunniteltujen aikataulujen puitteissa. Tästä on syytä antaa kiitosta liittomme henkilöstölle kuin luottamushenkilöille eri foorumeissa.
Pandemia on aiheuttanut notkahduksen niin yrityselämään kuin työllisyyden kehittymiseen. Digiloikkia on jouduttu ja onnistuttu ottamaan yrityselämän eri sektoreilla. Osaavan työvoiman saanti on aiheuttanut kohtaanto-ongelmien myötä yrityksille kasvun hidastumista. Väestökasvu on onneksi jatkunut, mutta se on kohdistunut valikoidusti eri kuntiin. Kunnat pitäytyivät entisissä tuloveroprosenteissaan. Kunnat ovat selviytyneet viime vuodesta kohtuullisen hyvin valtion ”korona-kompensaatioiden” myötä.
Liitollamme oli johtava rooli Itä- ja Pohjois-Suomessa valmisteltaessa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelmaa. Tämän ohjelman onnistumisella on tärkeä merkitys maakunnan kehitysnäkymille. Myös älykkään erikoistumisen strategian päivittäminen on ollut työn alla viime vuonna. Strategian painopisteitä ovat uudistuva ja hyvinvoiva Pohjois-Pohjanmaa, ilmastoviisas Pohjois-Pohjanmaa sekä kansainvälinen, vetovoimainen ja verkostoitunut Pohjois-Pohjanmaa. Merialuesuunnitelmahan me hyväksyttiin joulukuussa.
Tuore uutinen, että Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, kertoo onnistuneesta yhdessä tekemisestä. Oulu yhdessä alueen kuntien ja laaja toimijajoukon kanssa on tehnyt onnistuneen hakuprojektin. Lämpimät onnittelut kaikille asiaan eteen työskennelleille. Mutta tästä tekeminen kiihtyy ja suunnitelmien realisointi alkaa. Onnea ja potkua siihen tekemiseen!
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee tulevina vuosina entisestään korostumaan. On ollut tärkeää, että myös Pohjois-Pohjanmaan liitto on korostanut tätä teemaa omissa suunnitelmissaan ja tekemisessään. Vahva osoitus tästä on hyvinvoinnin nostaminen vahvasti valmisteltavassa maakuntaohjelmassa 2022 – 2025.
Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja digiosaaminen on tämän ajan niin kuin viime vuoden yksi puhutuimmista teemoista. Digiloikkija on otettava edelleen. Maakuntalaisten digiosaamista on lisättävä ja ikäihmisille helppokäyttöisten ratkaisujen etsimistä on jatkettava. Laajakaistayhteyksien KORDINOINTIA ja tukiratkaisuja on jatkettava. On ollut erinomainen asia, että liitto on ollut mukana Digituki-hankkeessa.
Perinteisen saavutettavuuden osalta on oltu aktiivisesti mukana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman LKJn valmistelussa. Väylähankkeiden eteneminen on maakunnan tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä asiaoista. Kevään aikana on voimistunut puhe myös alempi tasoisten teiden korjausvelan aiheuttamista saavutettavuusongelmista. Karmeimpana esimerkkinä on asukkaiden jääminen liikenteelliseen mottiin Kuusamon Liikasenvaarassa. Niinpä yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu maakunnan sisäisen väyläverkon korjausvelan vähentäminen.
Hyväksytyssä uudessa liiton strategiassa vuosille 2020 – 2024 yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi otettiin Innostuneiden osaajien yhteisö. Koulutukseen on panostettu, johon henkilöstö on kiitettävästi osallistunut. Etätyötä tehtiin 6954 % enemmän kuin vuonna 20219 ja se on onnistunut kiitettävästi. Haastava erilaisten laajojen kokonaisuuksien valmisteltu on viety aikataulujen mukaan päätöksen tekoon. Mikä myös merkille pantavaa on. että sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt 33 prosentilla.
Toteutumisvertailu
Vuoden 2019 lopussa käynnistyneessä alueellisen ennakoinnin uudistamistyössä erityisen tärkeäksi koettiin määrällinen ennakointi, jota ei ole maakunnissa aikaisemmin toteutettu tässä muodossa. Olemme olleet ns. uranuurtajia. Tässä työssä on hyödynnetty Sitran arviointia. Liiton sivuilta löytyy tilastoja ja ennakointiaineistoja käytettäväksi.
Maakuntahallitus käynnisti viime vuoden lopulla maakuntaohjelman 2022-2025 valmistelun. Työ on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tässä kokouksessa päästään valtuustona sitä edelleen käsittelemään. Jo tässä voin todeta, että porukkaa on kiitettävästi osallistettu eri vaiheissa.
Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategian uudistamisessa on otettu reippaita askeleita. POP-ilmastohankkeen tuotoksena syntyi Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta. Vuorovaikutteisesta prosessista oli jälleen kysymys. Syntyi hyvä tuotos, jonka avulla pysytään tiellä.
Hyvinvointia kunnille ja asukkaille on ollut erittäin tärkeätä työtä, johon kunnat, järjestöt ja nuorisovaltuusto ovat kukin omalla sarallaan osallistuneet. Tekemisen ohjureista mainittakoon hyvinvointisuunnitelmien ja -kertomusten sekä hyvinvointijohtamisen vuosikello vuosille 2021-2024 laatiminen ja toiminnan toteuttaminen.
Pohjois-Pohjanmaa on johtava tuulivoimamaakunta. Liiton käynnistämän Tuuli-hankkeen tavoitteena on edistää kestävää tuulivoimarakentamista eri puolilla maakuntaa.
Aluekehittämisen tulosalue vastaa alueiden kehittämislainmukaisesti yleisestä kehittämisestä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, toteuttaa liiton strategioita sekä maakuntaohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa.
- Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 – rakennerahaston toimeenpanosta ja alueellisesta päätöksenteosta.
- Koronatoimeenpanosuunnitelman 2020-2021 pohjaksi laadittiin Pohjois-Pohjanmaan tilannekuva.
- Yksi henkilötyövuosi tulevan rakennerahastokauden Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisenä resurssina (Päivi Keisanen).
- AKKE-rahoitus (Alueiden kestävän kasvun ja elinnoiman) tukeminen
Maakunnan elinvoimatyö perustuu mm. sidosryhmätyön, aluekehittämisen, tilannekuvan, eri rahoitusvälineiden hyödyntämisen, elinvoimaryhmän, S3-kumppanuuksien edellytysten ja eurooppalaisten verkostojen sekä klusteri- ja kuntayhteistyön toiminnoille.
Kuntien elvytystarpeita on käytetty REACT-EU-kohdennuksen linjauksissa, kestävän rahoituksen suunnittelussa sekä maakunnan valmistelussa.
Kansainvälisenosallistumisen lisääminen on yksi Pohjois-Pohjanman liiton strategian tavoitteista.
Martti Turunen
Maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsen
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro